Turun Sanomat 20.4.2018

Elinkeinoministeriltä tukea Turun toiveille

Mika Lintilä (kesk) kannattaa Turun yliopiston teknillistä tiedekuntaa, Lääkekehityskeskuksen tuloa Turkuun ja tunnin junaa Helsinkiin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (oik.) tutustui torstaina Sanna Järvisen (vas.) vetämään Amisrekryyn.

Turun Sanomat

Lintilä vieraili keskiviikkona Liedossa ja torstaina Turussa. Ohjelmaan mahtuivat osallistuminen keskustan piirikokoukseen sekä maakunnan ja kaupungin edustajien tapaaminen.

– Henki on ollut aika tyytyväinen. Yllättävän paljon tavaraa saatiin Siltasopimukseen. Ylimääräinen ilo oli, että kaksi maakuntaa saatiin mukaan samaan paperiin.

Valtio, Varsinais-Suomi ja Satakunta sopivat Siltasopimuksessa keinoista, joilla tuetaan lounaisen Suomen voimakasta kasvua. Sopimuksen solmimisesta tiedotettiin keskiviikkona.

Ministerin tapaamisissa päällimmäisinä nousivat esille yritysten rekrytointiongelmat ja työvoimapula. Lounais-Suomessa puhutaan jopa 30 000 uuden työpaikan syntymisestä.

– Niiden täyttäminen vaatii huomattavia toimia. Siltasopimuksessa mainitaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen. Hallituksen kehysriihessä sovittiin kielikoulutuksen lisäämisestä.

Toinen toimi on ollut kakkosasunnon verovähennysoikeuden lisäys. Siinä päättäjien mielessä on ollut etenkin Uudenkaupungin tilanne.

Lintilän mukaan Siltasopimuksen tyylistä ratkaisua voisi soveltaa muihinkin maakuntiin. Työvoimapula kun ei ole yksin Varsinais-Suomen murhe.

– Ei olisi kymmenen vuotta sitten millään uskonut, että vuonna 2018 suurimmat rekrytointipulmat ovat Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa, hän kertoo.

Varsinais-Suomessa ajetaan Turun yliopiston teknillistä tiedekuntaa. Monen mielestä vuonna 2017 toimintansa aloittanut tekniikan alan yliopistojen verkosto FITech ei täysin tyydytä maakunnan tarvetta diplomi-insinööreihin.

Elinkeinoministeri muistuttaa, että akuutti työvoimaongelma on käsillä juuri nyt. Sitä ei tiedekunnan perustaminen ratkaise. Hän kuitenkin myöntää, että ”pidemmän päälle sillä on merkitystä”.

– Olisin valmis näyttämään sille vihreää valoa, vaikka en viitsisi astua ministerikollegan tontille. Asia voitaisiin todeta seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Toteuttaminen olisi seuraavan hallituksen asia, Lintilä sanoo.

Turussa on pohdittu myös Lääkekehityskeskuksen kohtaloa. Hallitus osoitti kohteeseen 11 miljoonaa euroa, mutta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) on viestinyt, että kyse ei välttämättä olisi yhdestä fyysisestä sijaintipaikasta vaan mahdollisesti verkostosta.

– Turulla on kaikki elementit, että se voitaisiin laittaa tänne. Turulla on vahva lääketeollisuus. Myös Kuopiossa on maailmanluokan tutkimusta ja kehitystä. Ihan hyvin keskus voisi olla Turussa, mutta voisiko sen jollain tavalla klikata Kuopion yhteyteen, Lintilä pohtii.

Ministerillä on suopea kanta myös Varsinais-Suomen kärkihankkeeseen eli tunnin junayhteyteen Helsinkiin.

– Tunnin juna on agendalla ja sinänsä kannatettava. Pääkaupunkiseudun asuntopula voisi helpottua, jos Turku ja Tampere olisivat tunnin ja Kouvola 37 minuutin junayhteyden päässä, hän laskee.

Lintilä ei usko, että kohuttuihin yritystukiin kajotaan enää nykyhallituksen aikana. Pidemmän päälle kaivataan kuitenkin niiden kohdistamista uudelleen. Entä sitten Turulle tärkeä laivanrakennuksen innovaatiotuki?

– Jos se poistetaan, se korvataan varmaan jollakin toisella tuella, ministeri uumoilee.

Kuka

Mika Lintilä

Syntynyt 1966 Toholammella.

Ylioppilasmerkonomi , hallintotieteiden kandidaatti.

Työskennellyt Pouttu Oy:n talouspäällikkönä.

Toisen polven kansanedustaja. Eduskunnassa 1999– .

Elinkeinoministeri 2016– .

”Tunnin juna on
agendalla ja sinänsä kannatettava.”

Jarrumiehenkadulla ratkotaan rekrytointipulmia

Jari Heino

Turun Sanomat

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) torstai alkoi Portsan kupeessa Turun Jarrumiehenkadulla. Ministerille esiteltiin turkulaista yritystä nimetä Amisrekry. Se tarjoaa ratkaisuja Turun seutuakin vaivaaviin työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmiin. Yritys on nimittäin erikoistunut ammatillisten opiskelijoiden ja nuorten, toisen asteen perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen.

Amisrekryllä on kolme omistajaa. Kaikki toimivat myös opettajina Turun ammatti-instituutissa.

Lintilä hämmästyi toimitusjohtaja Sanna Järvisen tiedosta, jonka mukaan Amisrekry on Suomen ainoa toisen asteen koulutukseen erikoistunut rekrytointiyritys. Työsarkaa riittääkin. Tällä hetkellä yhtiön kautta haetaan noin viittäkymmentä työntekijää.

Yritykset etsivät Järvisen mukaan tekijöitä ennen muuta tekniikan alalla. Kun Lintilä kysyi ”miten on tämä naispuoli”, Järvinen vastasi, että haussa on ollut myös siivoojia ja toimistotyöntekijöitä.

Eräs murhe on, että kaikki työnantajat eivät halua töihin maahanmuuttajia.

– Onneksi ne ovat harvassa. Kielitaito saatetaan kokea ongelmaksi, Amisrekryn palveluksessa oleva Aki Laine korosti.

Amisrekry kaipaa rahoitusta tietokannalle, joka yhdistäisi toisiinsa yritykset, opiskelijat ja koulut. Sellainenkin maakunnasta puuttuu.