Sunnuntaivieras

Turkulainen Sanna Järvinen tietää, että ideasta voi tulla toimiva yritys muutamassa kuukaudessa. Järvinen vetää Amisrekry-yritystä, jonka kautta on puolessa vuodessa löytynyt töitä noin 40 nuorelle.

Ammatti-instituutin taloushallinnon opettajan tie yrittäjäksi alkoi runsas vuosi sitten.

– Toivuin kotona jalkaleikkauksesta ja minulla oli tylsää, Järvinen kertoo.

– Rupesin miettimään, etten ole nähnyt yhtään yritystä, joka keskittyisi toisen asteen opiskelijoiden rekrytoimiseen.

Järvisen opettajakollegat innostuivat liikeideasta ja ammatti-instituutin johto näytti yrityksen perustamiselle vihreää valoa. Puolentoista kuukauden jälkeen yritys oli perustettu. Mukaan lähti opettaja Julia Heino sekä toinen kollega, joka toimii mentorina.

Amisrekryn toiminta alkoi viime syksynä.

– Tosi hyvin on mennyt, Järvinen sanoo Jarrumiehenkadulla pienessä toimistossa.

Siellä työskentelevät hänen lisäkseen myynti- ja henkilöstöassistentti Aki Laine ja pian valmistuva opiskelija Julia Nikkola , joka on työssäoppimisjaksolla.

– Nelisenkymmentä nuorta on saanut töitä. Heitä on laidasta laitaan: on haettu ompelijaa, siivoojaa, myyjää, kattotyöntekijää, rengasasentajaa, Järvinen luettelee.

Vaikka kaikki on vielä uutta, Järvisellä on jo uusia suunnitelmia. Hän pohtii, että myös lukiosta valmistuneet nuoret voisivat olla työnvälityksen tarpeessa.

Yritys on laajenemassa myös koulutuspuolelle. Yksityisopettaja-sivuston kautta voi jo nyt tilata yksityistunteja vaikkapa lukion matematiikassa.

– Myös korttikoulutuksista kuten työturvallisuuskortista on tullut työntekijöiltä ja työnantajilta kyselyjä.

Järvisen virkatyössäkin eletään muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen uudistus on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Tänä vuonna tulee lukuisia muutoksia, jotka vaikuttavat sekä opiskelijoiden arkeen että opiskelijoita työllistäviin yrityksiin.

Uuden lain tavoite on, että opintoihin tulee lisää joustavuutta ja opiskelija oppii entistä enemmän työpaikalla. Raja-aidat nuorten ja aikuisten ammattiopintojen välillä kaatuvat.

Esiin on noussut pelkoja, että opiskelijat heitettäisiin ”kylmiltään” työelämään.

Järvinen uskoo, ettei niin käy.

– Reformi itsessään on hyvä, koska työelämä muuttuu. Oma työharjoitteluni oli vain kaksi viikkoa, kun nyt opiskelijoilla on yhdeksän viikon työharjoittelu joka vuosi. Reformin myötä oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille, mutta eihän opiskelijoita sinne vain sysätä.

Eniten Järvistä huolettaa se, että samaan aikaan kun tehdään iso uudistus, leikataan ammatillisen koulutuksen rahoitusta.

– Ammatillista koulutusta on hyväkin uudistaa, mutta se mikä aiheuttaa haasteita, on että samaan aikaan leikataan rahoitusta.

Hallitus leikkasi ammatillisen koulutuksen rahoitusta viime vuodesta alkaen 190 miljoonalla eurolla, yli 10 prosenttia.

Rahoituskuvio uudistuu siten, että aiempaa isompi osa rahoituksesta tulee tuloksellisuudesta. Sitä mitataan sillä, miten iso osa opiskelijoista työllistyy tai jatkaa jatko-opintoihin.

Järvinen pohtii, että rekrytointiyritys voi olla tarpeen tilanteessa, jossa koululla ei välttämättä ole resursseja pyörittää vastaavaa toimintaa.

Järvinen korostaa muutamaan otteeseen, että hänellä on kaksi roolia: sekä virassa oleva opettaja että yrittäjä.

– Ei saa mennä puurot ja vellit sekaisin, hän painottaa.

Yrityksen pyörittäminen opetustyön ohella takaa, että vapaa-ajan ongelmia ei ole.

– Nukkumisesta pidän kiinni, Järvinen naurahtaa.

Työssään opettajana Järvinen kohtaa nuoria, joita tulevaisuuden ammatinvalinta huolettaa.

– Minulla on yksi viesti: Ei hätää. Ei me oikeastaan tiedetä, millaisia ammatteja on kymmenen vuoden päästä. Nykymaailma muuttuu vauhdilla, hän sanoo.

– Yleensä kaikilla on joku kiinnostuksen kohde. Pahinta on, jos jää kotiin makaamaan.

Syrjäytymistä tulisi hänestä torjua siten, että varmistettaisiin, että jokainen saa peruskoulun suoritettua ja että jokaisella olisi jatko-opintopaikka.

Järvinen huomauttaa, että kun korkeakoulujen pääsykokeista aletaan luopua, nuorille tulee yhä aiemmin paineita.

– Pääsykoeuudistus lisää nuorten stressiä hirveästi, hän arvioi.

Uudistuksen myötä ylioppilaskirjoituksissa ja lukiossa menestyminen tulee tärkeämmäksi. Nuori voi jo yläkoulussa kokea paineita pärjätä, jotta pääsee haluamaansa lukioon.

– Enhän minäkään tiennyt lukion jälkeen, mitä haluan tehdä, vaan menin kaverien kanssa yliopistoon.

Siitä Järvinen iloitsee, että positiivisen rakennemuutoksen alueeksi luokitellussa Varsinais-Suomessa on töitä tarjolla tuhansille ammattilaisille.

– Telakka ja autoteollisuus vetävät hyvin. Tulevaisuudessa on vahva tarve perusammattilaisille.

Anna Kuusela

Kuka

Sanna Järvinen

Ikä: 43, syntynyt Heidekenillä Turussa.

Asuu: Turussa.

Koulutus: Yo-merkonomi, kauppatieteiden maisteri, ammatillinen opettaja, web designer.

Työ: Taloushallinnon opettaja Turun ammatti-instituutissa, toimitusjohtaja Amisrekry- ja Yksityisopettaja.fi-yrityksissä.

Perhe: Aviomies ja 14- ja 12-vuotiaat tyttäret sekä tiibetinspanieli.

Harrastukset: Koiralenkit, dekkareiden lukeminen.

Porkkanan kannalla

1. Ratkaistaanko työttömyyskepillä vai porkkanalla?

– Olen porkkanan kannalla. Nythän aktiivimalli lähtee siitä, että jos ei ole aktiivinen, tukea leikataan. Miksei mieluummin niin, että jos olet ollut aktiivinen, saat palkkion. Kaiken työn vastaanottamisen pitäisi olla työntekijälle kannattavaa.

2. Mikä oli ensimmäinen kesätyösi?

– Olin lukioikäisenä mansikoita poimimassa ja sen jälkeen siivoamassa.Mansikanpoiminnassa olin niin hidas, että se ei tuottanut mitään. Siinä riitti yksi viikko, mutta siivoamassa olin useamman kesän.

3. Mikä oli lapsuuden haave­ammattisi?

– Poliisi. Menin kuitenkin lukioon ja yliopistoon, kun kaikki kaveritkin menivät. Olen miettinyt, että voisin olla hyvä selvittämään talousrikoksia.